Lyhyt katsaus sodan jälkeisiin vuosiin 1939 – 1944 (perustuu Karl Nymarkin muistiinpanoihin):

Sotavuosien jälkeen 1939 – 1944 monet aatteelliset ja urheilutoiminnot olivat aallonpohjassa, kun miespuolinen nuoriso oli kutsuttu sotapalvelukseen eri rintamalinjoille. Kotiutuksen jälkeen päästiin vähitellen kiinni uuteen elämänrytmiin ja kiinnostus uusiin aktiviteetteihin normaalissa yhteiskuntaelämässä virisi. Esimerkiksi aatteellisessa nuorisoliikkeessä heräsi erittäin syvä kiinnostus yhdistystoimintaa kohtaan, joka ilmeni mm. vireinä teatteri-, revyy- sekä laulu- ja musiikkitoimina. Urheilun harjoittaminen kaikissa muodoissaan koki ennennäkemättömän uudelleensyntymisen oltuaan sotavuosina lähes täysin lamaannuksissa. Ulkoilmaelämää rakastavat kruunupyyläiset perustivat tällöin lähes samanaikaisesti kaksi yhdistystä eri aloista kiinnostuneille: Kronoby Båtklubb-Kruunupyyn Venekerhon sekä Kronoby Fjällstuga-Kruununmajan.

Oma maja Lappiin
Rakennusmestari Lars Forss Kruunupyystä oli päätynyt ajatukseen kesällä 1949, että myös Kruunupyyn pitäisi yrittää saada oma tunturimaja Lappiin oltuaan yhteydessä Vaasan Tunturihiihtäjäseuraan (Vasa Fjällskidarklubb), jolla jo oli mökki Äkäslompolossa. 23. elokuuta 1949 Karl Nyman Kruunupyystä ja kapteeni Alfred Hagman Vaasasta matkustivat Äkäslompoloon etsiäkseen sopivaa tonttia suunniteltua mökkiä varten. Matkasta tuli rasittava. Nyman ja Hagman matkasivat junalla Kemiin ja siitä bussilla Kolarin Äkäsjoensuuhun, josta matka jatkui pyöräillen 30 km:n matkan Äkäslompoloon. Varsinaista tietä ei ollut vaan lähinnä leveähkö kärrypolku, jota pitkin nuoret miehet joutuivat paikoitellen kantamaan ajokkejaan. Päivän maastoa tutkittuaan he löysivät paikan, joka heidän mielestään olisi sopiva mökin rakentamiseen. Paikka oli hiukan syrjässä kylän keskustasta, Kesänkijärvestä Äkäslompolojärveen virtaavan kapean Kesänkijoen varrella. Alueen omisti 75-vuotias kyläläinen nimeltä Herman Kaulanen. Kaulanen ei ollut halukas myymään maataan, mutta kapteeni Hagmanin, joka oli tunnettu kylässä vaasalaisten majanrakentamisen ajoilta, onnistui suostutella Kaulasen myymään alueen kruunupyyläisille.

Äkäslompolossa oli tuolloin 11 ympärivuoden asuttua mökkiä (11 savua) ja 3 tunturimajaa sekä yksi rakenteilla oleva tunturimaja. Kruununmajasta tulisi neljänneksi vanhin maja Äkäslompoloon ja seitsemänneksi vanhin koko Ylläksen alueelle. Esimerkiksi Jouni Kaulanen perusti Jounin Kaupan vuosi Kruununmajan perustamisen jälkeen.

Suojeluskunnan ampumamökistä Kruununmajaksi

Urheiluseura Kronan oli sodan loputtua saanut ampumamökin Suojeluskunnalta ja lahjoitti mökin edelleen tunturiseuralle Kruununmajan osakkuutta vastaan.

Tukeista rakennettu ammuntamaja purettiin ja kuljetettiin 8.syyskuuta 1949 kahdella junavaunulla Aavasaksalle ja edelleen tukki-autolla Äkäslompoloon.

Kirvesmiehinä matkustivat mukana kruunupyyläiset Ernst Wikar, Rurik Riska, Ingvald Haga ja Henrik Forss. Jälkeenpäin matkustivat Åke Haga ja Sten Holm muuraamaan takan ja savupiipun.

Ensimmäisinä vuosina järjestettiin 3 – 5 10 päivän kurssia (matkaa) vuodessa, osallistujia noin 10 henkilöä per kurssi. Anja Ristimella Äkäslompolosta toimi Kruununmajan kokkina kurssiviikkojen aikana.